Kirjailija: Stacey Schifferdecker
Kiitospäivän lähestyessä minua järkyttää ajatukset oikeudenmukaisuudesta ja kiitollisuudesta. En koskaan ajatellut näiden kahden käsitteen liittyvän toisiinsa, mutta olemme tällä hetkellä vaiheessa "Se ei ole reilua!" kotonani. W, yläkoululainen, sanoo, että ei ole reilua, että hänen ystävällään B:llä on matkapuhelin, mutta hänellä ei ole. Alakoululainen J sanoo, että ei ole reilua, että W saa syödä pizzaa kirkon nuorisoryhmän kokouksessa ja että kaikilla on myöhemmin nukkumaanmenoaika kuin hänellä. Ja K:n mielestä ei ole reilua, että hänellä on niin paljon matemaattisia tehtäviä tehtävänä joka ilta.
Joten miksi kaikki tämä vinkuminen saa minut ajattelemaan kiitollisuutta? En todellakaan ole kiitollinen lasten huonoista asenteista! Valitettavasti monta kertaa huuto "Se ei ole reilua!" on oire kiittämättömästä sydämestä. Esimerkiksi W:n pitäisi olla kiitollinen siitä, että hänet haetaan koulusta sen sijaan, että hän kävelisi kotiin kuten B. J:llä on ainakin ruokaa syötävää ja lämmin, turvallinen sänky nukkua. Ja K:llä on kiva graafinen laskin, joka nopeuttaa Algebra II -läksyjään.
Kaikki tämä muistuttaa minua Raamatun vertauksesta, jota pyhäkoululuokallani näyttää olevan vaikea käsittää. Kuten Jeesus kertoi tarinan, eräs mies lähetti työntekijöitä viinitarhaan aamulla suostuttuaan maksamaan heille denaarin heidän päivän työstään. Muutamaa tuntia myöhemmin hän lähetti lisää työntekijöitä heidän joukkoonsa ja muutamaa tuntia myöhemmin vielä enemmän työntekijöitä. Päivä loppui ja kaikki työntekijät saivat saman palkan, olivatpa he työskennelleet tunnin tai koko päivän. Työntekijät, jotka olivat olleet paikalla koko päivän, protestoivat klassisella huudolla "Se ei ole reilua!" Ja mestarin vastaus? "Mutta hän vastasi yhdelle heistä: 'Ystävä, en ole epäreilu sinua kohtaan. Etkö suostunut työskentelemään denaarilla? Ota palkkasi ja mene. Haluan antaa miehelle, joka palkattiin viimeksi, saman kuin annoin sinulle. Eikö minulla ole oikeutta tehdä omilla rahoillani mitä haluan? Vai oletko kateellinen, koska olen antelias?' Joten viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi." (Matteus 20:13-16).
Nyt ymmärrän, että tämä tarina on vertaus iankaikkisesta elämästä, eikä minulla ole ongelmia jonkun luisuvan taivaaseen viime hetkellä. Voin iloita enkelien kanssa! Mutta ota tämä kohta nimellisarvoon, ja olen siellä valittajien kanssa, jotka huutavat "Se ei ole reilua!" Jos työskentelen kovemmin, haluan enemmän palkkiota ja suutun sellaiselle, joka näyttää saavan ansaitsemattomia palveluksia. Itse asiassa en ole paljon parempi kuin lapseni oikeudenmukaisuuden suhteen.
Valitettavasti tämä kertoo minulle itsestäni, että olen aivan liikaa huolissani siitä, mitä muilla ihmisillä on sen sijaan, että keskittyisin moniin Jumalan minulle antamiin lahjoihin. Kuvittelen, että Jumala sanoo minulle saman asian, jonka sanon lapsilleni, kun he huutavat: "Ei reilua": laske siunauksesi. Ole kiitollinen siitä mitä sinulla on. Lakkaa murehtimasta muista ihmisistä. Ihmettelen, heittääkö Jumala edes klassisia linjoja, joita vanhemmat ovat rakastaneet kautta aikojen: ”Elämä ei ole reilua. Reilu ei tarkoita tasa-arvoista."
Tänä kiitospäiväkaudella aion kieltää "Ei reilua" taudinpurkaukset minulta ja lapsilta. Mikset liity joukkoomme, kun keskitymme siunauksiimme ja harjoittelemme kiitollisuutta?
Elämäkerta
Stacey Schifferdecker on kolmen kouluikäisen lapsen – kahden pojan ja tytön – onnellinen mutta kiukkuinen äiti. Hän on myös freelance-kirjailija, lastenministeri, PTA-vapaaehtoinen ja partiojohtaja. Staceylla on kandidaatin tutkinto viestinnästä ja ranskasta sekä maisterin tutkinto englannista. Hän on kirjoittanut laajasti vanhemmuudesta ja koulutuksesta sekä liiketoiminnasta, teknologiasta, matkustamisesta ja harrastuksista.
Mitään tämän artikkelin osaa ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman More4Kids Inc:n nimenomaista lupaa © 2009 Kaikki oikeudet pidätetään
2 Kommentit